Suurten maailman mullistusten ja kriisien aikana, kansa tarvitsee johtajaa. Ennen kaikkea johtajan puhetta. Kuinka laaditaan hyvä puhe, jolla ei vastata ainoastaan kansalaisten tiedontarpeeseen, vaan kohdataan myös ihmisten tunteet?
Dramaattisen tapahtuman jälkeen ihmisillä on usein päällimmäisenä kolme perustunnetta: suru, viha ja pelko. Johtaja ei voi ohittaa ihmisten surun tunnetta, vaan hänen on käsiteltävä sitä puheessaan ja tai esitettävä vähintään osanotto. Johtaja voi puhua menetyksestä, tyhjyydestä, kaipauksesta ja rakkaudesta. Hän voi myös eläytyä tunteisiin ja antaa esimerkiksi liikutuksenkin näkyä puheessaan. Dramaattinen tapahtuma herättää ihmisissä usein vihan tunteita ja ihmiset etsivät vihalleen kohdetta. Johtajan kannattaakin tehdä itse aloite vihan kohdistamisessa ja sanoittaa, mikä on oikeutettu kohde vihalle. Jos johtaja ei tätä tee, voi viha kohdistua lopulta häneen itseensä.
Pelko ja epävarmuus aiheuttavat ihmisille arkeen turvattomuutta ja vaarallisuuden tunteita. Tällaisessa tilanteessa johtajan on osoitettava todellista johtajuutta ja kohdattava ihmisten tunteet. Hän voi tehdä sen antamalla tarpeeksi tietoa tilanteesta, olemalla avoin ja osoittamalla, että yhteiskunta tai yhteisö toimii. Kun johtaja kertoo tilanteesta sen mitä tiedetään, tulee ihmisille tunne, ettei heiltä pimitetä mitään. Ihmisten epävarmuutta johdetaan ennen kaikkea sillä, että johtajat tietävät itse missä mennään.
Puheen rakentamiseen voidaan käyttää myös FEAR-mallia. FEAR-malli muodostuu sanoista:
Facts: Mitä tilanteesta virallisesti tiedetään? Johtaja kertoo johdonmukaisesti ja loogisesti sen, missä mennään ja kuinka on toimittava.
Enemy: Uhkaava tekijä ei välttämättä ole aina konkreettinen asia (esimerkiksi terrori-isku) vaan voi olla myös abstraktimpi asia, kuten rahoituksen puuttuminen. Tähdellistä on, että johtaja nimeää puheessaan sen, mikä aiheuttaa ongelmia ja miten ongelmat tulee yhteisvoimin kohdata
Actions: Johtaja näyttää suunnan retorisin keinoin. Kun puheessa käytetyistä sanoista tehdään mieleenpainuvat, ihmisille jää muistijälki. Hän voi korostaa puheessaan myös yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja yhteisiä arvoja.
Reward: On myös tärkeää olla optimistinen, valaa toivoa ja luottamusta vetoamalla yhteisiin arvoihin, ja muistuttaa miksi toimenpiteitä tehdään.
Puheen muodostamiseen on olemassa myös erilaisia retorisia keinoja, joita ovat muun muassa:
The Rule of Three, eli kolmen sääntö, jossa asiat esitetään kolmen ryhmänä. Ihmismieli mieltää luvun kolme eheäksi luvuksi. Tee siis puheestasi esimerkiksi kolmeosainen, esitä kolme pointtia ja päätä jokainen osuus kolmeen sanaan.
Antiteesi, jossa kaksi vastakkaista ajatusta esitetään peräkkäin. Tämä herättää kuulijat, terävöittää sanomasi ja tekee sanomastasi kuulijalle mielenkiintoisemman.
Sommittele puheeseesi mieleen jäävä sanonta, jonka ihmiset takuuvarmasti muistavat puheesi keskeltä. Sanonta voi olla yhtä vakava, kuin humoristinenkin.
Oleellisinta puheen rakentamisessa ja sen esittämisessä on olla tiivis ja napakka. Näin ihmiset jaksavat kuunnella paremmin ja puhe jää heille paremmin mieleen.
Antti Mustakallio kertoo videollaan vinkkinsä vaikuttavan puheen luomiseen. Lisäksi Antti antaa esimerkkejä, jotka auttavat hahmottamaan eri puheenmuodostustyökalujen käyttöä. Katso Antin esitys täällä.
